Mitkä ovat kestävyysraportoinnin vaatimukset? Entä hyödyt?

Kestävyysraportointi on tullut pakolliseksi tietyille yrityksille EU:n CSRD-direktiivin myötä. CSRD-direktiivi velvoittaa lainsäädännön nojalla sen piiriin kuuluvia yrityksiä raportoimaan kestävyystiedoistaan yhteisten ESRS-standardien mukaisesti. Vaikka kestävyysraportointi ei olisikaan yrityksellesi pakollista, tuo raportointi merkittäviä hyötyjä myös sellaisille yrityksille, jotka toteuttavat vapaaehtoista kestävyysraportointia esimerkiksi VSME-standardin mukaisesti.

Mikä on kestävyysraportti ja miten yritys voi siitä hyötyä?

Kestävyysraportti on asiakirja, jossa yritys raportoi ympäristövaikutuksistaan, sosiaalisesta vastuustaan ja hallintotavoistaan. EU:n CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) teki sen piiriin kuuluvien yritysten raportoinnista lakisääteisesti pakollista edistääkseen kestävää kehitystä ja lisätäkseen läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta ja luotettavuutta yritysten vastuullisuustyössä.

Lainsäädännön tiukentuminen johtuu ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyydestä ja tarpeesta ohjata pääomavirtoja kestävään liiketoimintaan. EU:n Green Deal ja kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät yrityksiltä konkreettisia toimia ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Usein CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten arvoketjuun lukeutuu listaamattomia pk-yrityksiä, jotka eivät ole lakisääteisen kestävyysraportointivelvoitteen piirissä. Tästä johtuen myös pk-yritykset voivat joutua toimittamaan kestävyystietojaan suurille asiakkailleen, jotka tarvitsevat tietoja omaa kestävyysraportointiaan varten. Tätä tarvetta varten on kehitetty erikseen pk-yrityksille sunnattu VSME-standardi kestävyystiedoista raportoimiseen.

Kestävyysraportointi hyödyttää kaikenkokoisia yrityksiä monin tavoin. Se parantaa riskienhallintaa, kun ympäristö- ja sosiaaliset riskit ja niiden hallintakeinot tunnistetaan. Raportointi vahvistaa myös yrityksen mainetta ja kilpailukykyä, kun sidosryhmät näkevät konkreettiset vastuullisuustoimet. Lisäksi se helpottaa rahoituksen saamista, koska sijoittajat arvioivat yhä enemmän yritysten ESG-tekijöistä (environmental, social, governance) aiheutuvia riskejä tehdessään sijoituspäätöksissään.

Mitä tietoja kestävyysraportti sisältää?

Kestävyysraportin tulee sisältää todennettavissa olevat tiedot ympäristövaikutuksista, sosiaalisista tekijöistä ja yrityksen hallintotavoista. CSRD:n mukainen kestävyysraportointi perustuu ESRS-standardeihin (European Sustainability Reporting Standards), jotka määrittelevät tarkat vaatimukset raportin sisällölle. Listaamattomille pk-yrityksille suunnattu vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi (VSME) sisältää ESRS-standardeihin nähden yhteneväiset, mutta kevennetyt tietopisteet ESG-teemoista ja mittareista. VSME-standardi on laadittu pk-yritysten raportointiresurssit ja -tarpeet huomioiden, jotta raportointi pysyisi pk-yrityksille riittävän kevyenä, mutta tarpeeksi kattavana sidosryhmien tarpeisiin nähden.

Kestävyysraportti keskittyy erityisesti yrityksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan. Ympäristömittarit kattavat mm. energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöt, veden käytön, kiertotalouden periaatteet ja jätteiden käsittelyn. Sosiaaliset tekijät sisältävät tiedot esimerkiksi työntekijöistä, työturvallisuudesta sekä ihmisoikeuskäytänteistä. Hallintotavoista raportoidaan yrityksen johtamisrakenteesta, eettisistä periaatteista ja korruption vastaisista toimista. ESRS-standardit sekä VSME:n tietopisteet antavat selkeät mittarit, joilla näitä edellämainittuja teemoja raportissa käsitellään.

Miten yrityksessä voidaan valmistautua kestävyysraportointiin?

Valmistautuminen kestävyysraportointiin edellyttää systemaattista lähestymistapaa ja riittävästi aikaa. Ensimmäinen askel on nykytilan kartoitus ja sen selvittäminen, mitä tietoja yrityksen tulee raportoida sekä lainsäädännön että sidosryhmien tiedonantovaatimusten puitteissa. Olennaisuusanalyysi auttaa tunnistamaan yrityksen keskeiset ja merkittävät kestävyysnäkökohdat, joista raportoidaan. Seuraavaksi arvioidaan mitä raportoitavia tietoja yrityksessä on jo kerätty ja mitä vielä puuttuu.

Aikataulun asettaminen sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen ja roolien määrittely varmistavat, että tiedonkeruu ja raportointi on sytemaattista. Raportointiin tarvittavan datan keräämistä varten tiedonkeruujärjestelmien käyttöönotto on myös keskeisessä roolissa. Yritys tarvitsee prosessit ja mittarit ympäristödatan, henkilöstötietojen ja hallintotietojen keräämiseen, dokumentointiin ja seurantaan. Digitaaliset työkalut, kuten pk-yrityksille suunnattu Umbrella VSME, helpottavat merkittävästi raportoinnin aloittamista, tiedon kokoamista ja raportin laatimista.